Liikuntarajoitteisten työllistyminen

Liikuntarajoitteisten työllistyminen

Liikuntarajoitteisten työllistyminen Suomessa on parantunut jatkuvasti, mutta kehitettävää on vielä reilusti. Vuoden 2020 jälkeen on arvioitu, että joka viides EU-kansalaisista kärsii jonkinlaisesta vammasta. Liikuntarajoitteisten taloudellisen aseman parantaminen on ollut EU:n ja sen jäsenmaiden yksi tärkeimmistä päämääristä. Tätä tukee tammikuussa 2011 voimaan astunut vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus (UNCRPD). Euroopan unionin jokainen maa on mukana tässä sopimuksessa.

Joka vuosi miljoonia eurooppalaisia autetaan parantamaan elämänlaatuaan Euroopan rakenne- ja investointirahaston avulla. ERI-rahasto on EU:n merkittävin rahoitusväline kansalaisten taloudellisen hyvinvoinnin lujittamisessa. Tällä tuetaan vammaisia sekä muita erityishuomiota tarvitsevia kansalaisia tuntemaan yhtenäisyyttä nykyisessä työyhteiskunnassa.

Liikuntarajoitteisten työllistyminen Suomessa on parantunut jatkuvasti, mutta kehitettävää on vielä reilusti. Vuoden 2020 jälkeen on arvioitu, että joka viides EU-kansalaisista kärsii jonkinlaisesta vammasta. Vammaisten taloudellisen aseman parantaminen on ollut EU:n ja sen jäsenmaiden yksi tärkeimmistä päämääristä. Tätä tukee tammikuussa 2011 voimaan astunut vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus (UNCRPD). Euroopan unionin jokainen maa on mukana tässä sopimuksessa.

Työpaikkojen esteettömyys ja ennakkoluulot

Pitää muistaa, ettei liikuntarajoitteisuus suoraan tarkoita työkyvyttömyyttä, vaikka valitettavasti työelämässä tämä on edelleen yleinen mielipide. Vaikka vammaisuus asettaakin haluamatta joitakin rajoitteita (toisille enemmän, toisille vähemmän), liikuntarajoitteisten polku työelämään ei saisi kaatua kapeisiin ennakko-oletuksiin. Vaikka Suomessa liikuntaesteiset sekä muut tukea tarvitsevat voivat elää melko huoletta, olisi meillä vielä tarvetta ottaa oppia esimerkiksi Yhdysvalloista tai Kanadasta, missä liikuntarajoitteisia palkataan paljon enemmän työelämään.

Liikuntarajoitteet valitettavasti vaikuttavat aina jossain määrin työn löytymiseen. Jos samaa työpaikkaa tavoittelee useampia siihen sopivia henkilöitä, jätetään helposti kutsumatta haastatteluihin nämä henkilöt, jotka kärsivät esimerkiksi liikuntaelinvammoista. Työnantajien yleinen käsitys on se, että vammaista henkilöä palkatessaan työpaikka täytyisi remontoida kokonaan yksilölle sopivaksi, inva-hissiä tai -wc:tä myöten. Tilojen esteettömyys on yksi suurimmista syistä siihen, ettei vammaista henkilöä palkata. Esteettömyys ei ole tähän päivään asti normi jokaisessa rakennuksessa ja vaikka nämä tarpeet ovat aina ajankohtaiset, harva yritys on valmis tekemään näitä tarvittavia muutoksia. Mitä kuitenkin tulee julkisten tilojen esteettömyyteen, Suomi on tällä hetkellä monia maita edellä.

Lokerointi ja oletukset

Liiankin herkät oletukset sopivista aloista tai vamman tuomista rajoituksista piinaavat vaikeammin työllistyviä. Tiloihin liittyvien ongelmien lisäksi yleisenä ongelmana työelämässä on vammaisen ihmisen lokeroiminen. Esimerkiksi autistisia henkilöitä painostetaan koodareiksi ja pyörätuolissa olevia kannustetaan aina merkonomeiksi. Urasuuntaa miettiessä ja ammatinvalintaan liittyvissä asioissa tulisi vammaisenkin henkilön kohdalla olla etuasemassa ihmisen omat taidot ja unelmat. Liikuntarajoitteisten osaamisen tunnistaminen on erityisen tärkeää työnhakutilanteessa ja huomio pitäisi aina keskittyä henkilön vammojen sijasta hänen omiin taitoihinsa.

Liikuntarajoitteisten työllistyminen Suomessa

LIIKUNTARAJOITTEISTEN TYÖLLISTYMINEN JA KOULUTUS

Korkeakoulutus parantaa merkittävästi vammaisten ihmisten työllistymismahdollisuuksia. Muuhun väestöön verrattuna vammaiset nuoret ovat aliedustettuina suomalaisissa korkeakouluissa. Opinnot ei aina kuitenkin riitä ohjaamaan opiskelijaa tarpeeksi kohti hänen omia tavoitteitaan. Vammaiset opiskelijat saattavat tämän lisäksi tarvita enemmän apua harjoittelupaikan saamiseksi. 

Koulujen tulisi enemmän pitää huoli opiskelijoiden tasavertaisista mahdollisuuksista saada uraohjausta ja parantaa työnhakutaitoja. Korkeakoulujen tulisi myös varmistaa, ettei fyysiset tilat tai opetuksen eri menetelmät estäisi vaikeammin kouluttautuvia pyrkimästä korkeakouluun tai hankaloittaisi heidän mahdollisuuksia kouluttautua. Nykyään vaikeasti työllistyviä voidaan tukea paremmin heille itse suunnitelluilla oppimissuunnitelmilla. 

Yrittäjä, haluatko sinä auttaa?

Jos haluat olla mukana auttamassa liikuntarajoitteisten mahdollisuuksia päästä kiinni työelämään, ota yhteyttä meihin ja keskustellaan tarkemmin yksityiskohdista. Etsimme jatkuvasti uusia työmahdollisuuksia ja oppisopimuspaikkoja niitä tarvitseville. 

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Vieritä ylös