Kehitysvammaisten tyollistyminen Suomessa Blogin kansikuva

Kehitysvammaisten työllistyminen Suomessa

Kehitysvammaisten työllistyminen Suomessa on valitettavan huonolla tasolla. Suomesta löytyy noin 50 000 kehitysvammaista henkilöä, joista noin puolet ovat työikäisiä. Kuitenkin vain noin 500 henkilöä heistä on työsuhteessa. Tilastollisesti luvut ovat huolestuttavat, esimerkiksi verrattuna Iso-Britanniaan tai Yhdysvaltoihin, missä kehitysvammaisten työllisyys on keskimäärin yli 10 prosenttia. 

Kun puhutaan työllistymisen edistämisestä, kehitysvammaiset henkilöt ovat tässä kentässä valitettavasti syrjässä. Tuhansilta kehitysvammaisilla löytyy koulutus ja halua päästä työelämään. Periaatteessa heille pystyttäisiin ongelmitta tarjoamaan palkkasuhteista työtä. Tästä huolimatta kehitysvammaiset eivät työllisty lukuisista syistä, suurimpana yhteiskunnan vääristynyt asenne kehitysvammaisia  kohtaan.

kehitysvammaisella yhdenvertainen oikeus töihin

Kehitysvammaisten työllistymistä edistää tehokas työvalmennus sekä työyhteisön tuki heitä kohtaan. Työllistymistä taas estää firmojen pyrkimykset palkata halukkaita eri palveluihin, mitkä eivät vastaa kehitysvammaisten henkilöiden omia vahvuuksia tai kiinnostuksen kohteita. Laajemman työkokemuksen puutteen lisäksi syrjintä, sekä kiusaaminen koulussa nähdään suurena negatiivisena tekijänä.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien pöytäkirja sanoo vammaisilla olevan yhdenvertainen oikeus töihin muiden kanssa. Tätä tukee lisäksi Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma, missä painotetaan työllistymisen tärkeyttä työikäisten kansalaisten keskuudessa. Työn pitäisi olla jokaisen ihmisen oikeus heidän omasta henkilökohtaisesta taustasta huolimatta.

Nykyisin on pyritty siihen, että kehitysvammaisten työllistyminen palkkatöihin olisi mahdollisimman mutkatonta. On arvioitu, että noin 3000:lla kehitysvammaisella henkilöllä olisi tällä hetkellä mahdollisuudet työllistyä työsuhteiseen palkkatyöhön. Kehitysvammaiset osallistuvat työelämään monin tavoin, muun muassa osa-aikaisesti keittiö-, kahvila, ravintola- ja siivousaloilla.
kehitysvammaisten työllistyminen ruokakaupassa

kehitysvammaisten työllistyminen ja koulutus

Kehitysvammaisten työllistymisessä tärkeä tekijä on koulutuksen aloittaminen niin aikaisin kuin mahdollista. Mitä varhaisemmin kehitysvammainen henkilö saa kosketuksen oikeaan työelämään, sitä paremmin työllistyminen myöhemmin avoimille työmarkkinoille onnistuu. Ammatillinen koulutus ja työharjoittelu tukevat nuorta pääsemään työelämään, mikä myöhemmin auttaa oikeisiin palkkatöihin pääsemisessä. Koulusta työelämään siirtyminen olisi kehitysvammaisilla helpompaa, jos opiskelijat ja heidän perheensä saisivat jo opiskeluiden aikana tärkeää tietoa ja kokemusta työelämästä sekä tukipalveluista.

Noin 60 % kehitysvammaisista työikäisistä käyttää eri kehitysvammapalveluiden työ- sekä päivätoiminnan palveluita. Tarkoituksena on edistää kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen edellyttämiä taitoja. Päivätoiminnalla pyritään vahvistamaan kehitysvammaisten niitä taitoja, joita he eniten tarvitsevat selviytyäkseen arkielämästä ja sen tuomista haasteista. itsenäisen elämän lisäksi tarkoituksena on edistää sosiaalisia taitoja.

TYÖHÖNVALMENNUKSELLA JA OPPISOPIMUKSELLA OIKEISIIN TÖIHIN

Iso osa Suomen kehitysvammaisista palkkatyöntekijöistä on työllistynyt aloille työhönvalmennuksen avulla. Työhönvalmentaja auttaa työnantajia löytämään sopivan henkilön, sekä tukee työllistettävän perehdyttämisessä ja palkkaamisessa. Yleensä työhönvalmennusta tarjoaa eri kuntien vammaispalvelut, mikä on työnantajille maksutonta. Kuitenkin työnantaja voi hakea halutessaan myös TE-toimistosta palkkatukea tai työolosuhteiden järjestelytukea. Nykyään myös erilaiset koulutukseen ja työllistymiseen keskittyvät palvelut auttavat vaikeammin työllistettäviä yksilöllisesti luoduilla ohjelmilla. LogOn Finland haluaa auttaa vaikeasti työllistettäviä kouluttautumaan sekä helpottamaan heidän kynnystä työelämään siirtymisessä.

Suomeen rantautuva Samhall -malli on yksi suurimpia tulevia uudistuksia parantamaan kehitysvammaisten, sekä muiden heikommissa työmarkkina-asemissa olevien palkkatyömahdollisuuksia. LogOn on perustettu hyvin samankaltaisen periaatteen pohjalta, tukemaan heikommassa työmarkkina-asemassa olevia ja auttamaan heitä pääsemään kiinni työelämään. Kehitysvammaliitto on kirjoittanut erinomaisen artikkelin Samhall -mallista ja siitä kuinka se on avuksi vammaisten henkilöiden työllistymiselle.

Kehitysvammaisten ihmisten osallistuminen yhteiskuntaan on tavoite, minkä onnistumisessa on vielä paljon tekemistä. Suomessa päivätoiminnan avulla saadaan jo hyvin kehitysvammaisia oppimaan ja pääsemään mukaan yhteiskunnan toimintaan. Suomi on kuitenkin muidenkin osallisuutta edistävien toimintojen tarpeessa. Nykyään kehitysvammaisten koulutus- ja työllistymispalvelut paranevat vuosi vuodelta ja yhä useampi palvelu on ottanut työkseen nostaa Suomen työllisyyden lukuja, tehden meistä reilumman työyhteiskunnan kaikille.

kehitysvammaisten työllistyminen: UKK

Meille kehitysvammaisten ja muiden heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistyminen on ensisijaisen tärkeää. Tavoitteemme on nostattaa Suomen työllisyystilannetta paremmaksi ja tasa-arvoisemmaksi. Rakennetaan yhdessä yhtenäisempi ja suvaitsevaisempi työkulttuuri Suomeen!

Ole rohkea ja ennakkoluuloton. Palkkaamalla kehitysvammaisen työntekijän olet myös itse osana Suomen työllisyyden ja tasa-arvon edistämisessä.

Kyllä pärjäävät! Kehitysvammaiset työntekijät ovat usein jopa muita sitoutuneempia ja suoriutuvat työtehtävistään hyvin. He toimivat usein avustavissa tehtävissä esimerkiksi logistiikassa, ravintoloissa tai kaupoissa. 

Kun olet tehnyt päätöksen ja haluat palkata kehitysvammaisen ihmisen ota yhteyttä johonkin seuraavista:

Vieritä ylös